Meripartiolippukunnan johtamisen ominaispiirteet

Partio on kasvatustoimintaa. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Meripartiolippukunta on yksi – parhaimmillaan erinomainen - keino päämäärän saavuttamiseen.

Mitä ominaispiirteitä meripartiolippukunnan johtamisessa pitää ottaa huomioon?

Johtokolmikkomallissa lippukunnan johtaminen on jaettu kolmeen osaan: lippukunnanjohtaja vastaa lippukunnan johtamisesta, resursseista ja hallinnosta, ohjelmajohtaja vastaa partiokasvatuksesta lippukunnassa ja pestijohtaja vastaa vapaaehtoisista. Meripartiolippukunnassa neljäs osa-alue on partioalus tai partioalukset. Eri lippukunnissa partioaluskapasiteetin johtaminen on sovittu eri tavoin. Jossain aluksella on vastuukippari, joissain alusvastaava ja joissain erillinen meripartio-osasto.

Kuten muutkin osa-alueet, partioalus on kiinteä osa lippukuntaa, joten se liittyy kaikkiin muihin osa-alueisiin. Hyvin toimivan ja johdetun meripartiolippukunnan merkki onkin, ettei meripartio tai purjehtiminen jää vain osan lippukunnasta puuhasteluksi.

Partiokasvatus

Partiolippukunnan varsinainen päämäärä on tuottaa partiokasvatusta – periaatteessa kaikki muu on partiokasvatuksen tukemista. Partiokasvatus perustuu partiomenetelmään ja partion kasvatustavoitteisiin. Meripartiolippukunnassa merellinen toiminta läpileikkaa koko partiokasvatuksen.

Luonnollisesti partiokasvatus toteutuu partioaluksella. Siksi ohjelmajohtajan tärkeä tehtävä onkin varmistaa, että jokaiselle partiolaiselle on tarjolla ikäkauteen sopivaa toimintaa aluksella. Nuorimmilla ikäkausilla kyseeseen voi tulla iltapurjehdus tai partioalukseen tutustuminen, kun taas vanhemmat ikäkaudet voivat tehdä viikonloppu ja matkapurjehduksia.

Ohjelmajohtajan tehtävänä on myös valvoa, että purjehdustoiminta tukee osallistujien partiokasvatuspolkua. Partiokasvatuksen tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämään kokonaista ja täysipainoista elämää. Merimiestaidot, purjehdustaidot ja navigointitaidot ovat ”vain” keino saavuttaa partion kasvatustavoitteita.

Esimerkiksi ohjelmajohtaja voi käydä läpi kippareiden kanssa, mitä partio-ohjelman teemoja vaikkapa tarpojaryhmällä on purjehduskauden aikana käynnissä. Näin kipparit osaavat tehdä purjehduksista osan kokonaisvaltaista partiokasvatusta yhdessä viikotoiminnan, retkien ja muiden tapahtumien kanssa.

Vapaaehtoiset

Vapaaehtoiset ovat lippukunnan tärkein voimavara. Ilman vapaaehtoisia ei partioalusta saada huolettua ja purjehdukset jäävät purjehtimatta ilman motivoituneita ja osaavia vapaaehtoisia. Pestijohtajan pestiä voi ajatella kolmen osa-alueen kautta: suunnittelu, rekrytointi ja pestattujen tukeminen.

Suunnittelu tarkoittaa meripartiolippukunnassa normaalin pestisuunnittelun lisäksi sitä, että esimerkiksi kippari ja förstitilannetta pyritään arvioimaan ja suunnittelemaan kahdesta viiteen vuoden tähtäimellä. Pestijohtaja voi esimerkiksi arvioida, että pari vuotta huonoa osallistumistilannetta veneenohjaajakurssille johtaa muutamassa vuodessa pulaan uusista kippareista. Suunnittelun avulla ymmärretään, että pitää panostaa nykyisten kipparien pestissä viihtyvyyteen tai käynnistää rekrytointi. Suunnitteluun kuuluu myös sen varmistaminen, että lippukunnan eri pesteihin riittää ihmisiä.

Rekrytointi voi tarkoittaa joko uusien aikuisten rekrytointia partion tai lippukunnan ulkopuolelta tai lippukunnan olemassa olevien vapaaehtoisten rekrytoimista heille uusiin pesteihin. Esimerkiksi kipparin pesti on sellainen, johon täytyy joskus kannustaa ihmisiä. Rekrytointiin löytyy vinkkejä esimerkiksi partio.fi nettisivustolta. Meripartiotoiminnassa uusien aikuisten kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että he kokevat itsensä tervetulleeksi, vaikka etenkin alussa heidän purjehdusosaamisensa taso voi olla sangen alhainen.

Pestissä tukeminen tarkoittaa osaamisesta ja motivaatiosta huolehtimista. Apuna voi käyttää pestiavain-työkalua. Osaamista voi tukea erilaisilla kursseilla tai vaikkapa lippukunnan omalla kevätkoulutuspäivällä, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja kerrataan vanhoja. Motivaatiotekijät vaihtelevat eri ihmisillä, minkä vuoksi on tärkeää kuunnella, mikä ketäkin motivoi.

Johtaminen

Lippukunnanjohtaja vastaa lippukunnan johtamisesta. Keskeistä on koordinoida lippukunnan kokonaisuutta ja eri asioiden välistä tasapainoa. Lippukunnanjohtajan tulee pitää huoli, että purjehdustoiminnalle on tarpeeksi resursseja ja vapaaehtoisia, mutta toisaalta molempia pitää riittää viikkotoimintaan ja retkitoimintaan ainakin purjehduskauden ulkopuolella.

Lippukunnanjohtajan tehtävänä on varmistaa, että lippukunta kehittyy eteenpäin:

•  Toiminnan laatua voi aina kehittää pienin ja välillä suurin askelin.
•  Isompi jäsenmäärä tuo toimintaan vakautta ja yhä useampi lapsi ja nuori pääsee partioon.
• Lippukunnan toimintaa pitää tarkastella myös pitkällä aikavälillä: onko lippukunnan toiminta-alue oikea, onko aluskapasiteetti toimiva, mitä lippukunta haluaa olla tulevaisuudessa.

Useimmissa lippukunnissa lippukunnanjohtaja vastaa myös hallinnosta ja toimii esimerkiksi hallituksen puheenjohtajana. Meripartiolippukunnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota varmistaa turvallisuuteen ja talouteen. Turvallisuuden osalta lippukunnanjohtajan tehtävänä on esimerkiksi varmistamalla, että Suomen Partiolaisten turvallisuusohjeita ja Turvallisesti yhdessä -ohjeistusta noudatetaan lippukunnassa. Talouden osalta - etenkin, jos lippukunnalla on kallis alus - on pyrittävä riittävän vahvaan taseeseen ja tehtävä vakaata tulosta. Apuna voi olla esimerkiksi varainhankinnan kehittäminen. Huolellinen ja hyvä hallinto on toimivan lippukunnan perusedellytys.

Partioalus

Partioaluksesta huolehtiminen edellyttää sekä teknistä taitoa että johtamiskykyä. Yhtäältä on niin, ettei esimerkiksi huoltohommia kannata tai voi tehdä väärin. Toisaalta, jos ihmiset ovat epämotivoituneita tai tekevät asioita väärin tai vääriä asioita, partioaluksen ylläpidosta ei tule mitään. Oli lippukunnassa käytössä mikä hyvänsä malli partioaluksen johtamista varten, näistä kahdesta ulottuvuudesta on pidettävä kiinni.

Partioaluksen huollossa on hyvä muistaa, että ikäkausipartiolaisilla huolto on osa partiokasvatusta eli huoltamalla pyritään kohti partion kasvatustavoitteita: esimerkiksi ylitetään itsensä oppimalla uusi taito, opitaan toimimaan ryhmässä paremmin tai pidetään huolta ympäristöstä kierrättämällä oikein huollon aikana tuotettu jäte.

Huolto on projektityyppinen johtamistilanne ja sitä voi lähestyä projektijohtamisen opein. Esimerkiksi PDCA-sykliä (Plan, Do, Check, Act) voi hyödyntää kehittämismenetelmänä. Ensin suunnitellaan, sitten tehdään. Tämän jälkeen tarkastetaan tulos ja toimintatapa, minkä jälkeen tehdään tarvittavat korjaukset toimintatapaa. Tällainen vähittäinen kehittäminen sopii hyvin partiotoimintaan. 

Toinen esimerkki on kanban-menetelmä, jossa tarvittavat huoltotoimenpiteet ensin pilkotaan sellaisiin osiin, että yhden osan voi tehdä kerralla. Sitten nämä pienet toimenpiteet kategorisoidaan tehtäviin asioihin, tekeillä oleviin asioihin ja tehtyihin asioihin. Tavoitteena on pitää tekeillä olevissa asioissa vain muutama toimenpide, jotta resursseja on kuhunkin asiaan riittävästi ja tuloksia saadaan aikaan. Näin motivaatiokin pysyy.

Partioaluksen käytäntöjä tulee johtaa myös purjehduskauden aikana. Tähän keinoja ovat esimerkiksi kipparien tai aktiivipäälystön välinen tiedonvaihto, hyvien ja huonojen käytäntöjen ja kokemusten jakaminen säännöllisesti ja check-listit, joilla varmistetaan, että olennaiset asiat tulevat tehdyksi.