Tekstit

Partiota pitää ajatella myös verkostona

Kuva
Bitti-leiri Minecraftissa. Lukuisat onnistuneet etäpartioratkaisut. Perhepartio. Lippukunnissa on valtava voima ideointia ja toteutusta. Partiopiireissä ja SP:ssä maneerimainen hokema on, että piirin tehtävänä on tukea lippukuntia ja SP:n tehtävä on tukea lippukuntia sekä tukea piirejä tukemaan lippukuntia. Ja kyllä, on tärkeää keskittyä lippukuntiin. Mutta sana tukea antaa yksisuuntaisen kuvan organisoituneesta partioliikkeestä. Monet isot ja pienet onnistuneet uudistukset on tehty ns. ylhäältä alas ja ajattelen, että jatkossakin partion ”järjestökentän” (SP, FiSSc, piirit) tehtävänä on turvata tietty pohja lippukuntien menestymiselle. Esimerkiksi toimivat tietojärjestelmät, luottamusta rakentavat turvallisuusohjeistukset ja erilaiset resurssit partiokasvatuksen, lippukuntien toiminnan ja mielekkäiden vapaaehtoiskokemuksien tueksi ovat tärkeitä. Uskon kuitenkin, että vertikaalinen linjaorganisaatio-ajattelu muuttuu jatkossa verkostomaisemmaksi käsitykseksi partio-or

Partioneuvoston puheenjohtajan pestistä

En ole hakemassa jatkokaudelle partioneuvoston puheenjohtajaksi. Kaudetkin taitavat tulla täyteen, kun olen vuoden lopussa ollut 2 vuotta neuvoksena plus 4 vuotta pj:na. Pesti on ollut ja on varmasti tämän vuoden loppuun hieno paikka olla tekemässä partiota Suomessa monien ihmisten kanssa. Kirjoitan jo nyt enkä esimerkiksi syksyllä lähellä vaaleja, koska en aio ottaa vaaleihin muutenkin kuin prosessin kannalta kantaa (pl. hallitusvaalit marraskuun partioneuvostossa). Toivon, että tähänkin pestiin saadaan hyviä hakijoita marraskuun jäsenkokouksessa. Pestin sisältöä voi olla jossain määrin vaikea hahmottaa ulkopuolelta, koska sitä on välillä vaikea hahmottaa myös itse. Siksi haluan avata sitä jo tässä kohtaa. Partioneuvoston puheenjohtajan ”minimivaatimus” on johtaa partioneuvoston kokoukset, joita on vähintään kaksi vuodessa (mutta useimmiten 1-2 ylimääräistä). Lisäksi partioneuvostolla on nykyään muutamia iltakouluja vuodessa (Teamsissa etänä). Kokouksen teknisen puheenjohtajuuden

Meripartiolippukunnan johtamisen ominaispiirteet

Kuva
Partio on kasvatustoimintaa. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Meripartiolippukunta on yksi – parhaimmillaan erinomainen - keino päämäärän saavuttamiseen. Mitä ominaispiirteitä meripartiolippukunnan johtamisessa pitää ottaa huomioon? Johtokolmikkomallissa lippukunnan johtaminen on jaettu kolmeen osaan: lippukunnanjohtaja vastaa lippukunnan johtamisesta, resursseista ja hallinnosta, ohjelmajohtaja vastaa partiokasvatuksesta lippukunnassa ja pestijohtaja vastaa vapaaehtoisista. Meripartiolippukunnassa neljäs osa-alue on partioalus tai partioalukset. Eri lippukunnissa partioaluskapasiteetin johtaminen on sovittu eri tavoin. Jossain aluksella on vastuukippari, joissain alusvastaava ja joissain erillinen meripartio-osasto. Kuten

Robert Baden-Powellin tarina

Kuva
Robert Baden-Powellin tarina Yli 160 vuotta sitten Lontoossa syntyi poika, joka sai nimekseen Robert. Robertin isä kuoli, kun Robert oli vasta kolme vuotta vanha ja pojan kasvattaminen jäi Robertin äidin tehtäväksi. Vahvistaakseen lastensa sidettä heidän edesmenneeseen isäänsä, äiti liitti perheen sukunimeen Powell isän etunimen Baden ja niin Robertista tuli Robert Baden-Powell. Lapsena Robert piti muun muassa musisoinnista ja näyttelemisestä. Koulussa hän välillä karkasi läheiseen metsään opettajia karkuun. Lomilla Robert pääsi puolestaan purjehdus- ja melontaretkille veljiensä kanssa. Robert-Baden Powell husaariluutnantin asussa Kun Robert oli nuori, maailma oli hyvin erilainen paikka kuin nykyään. Brittiläinen imperiumi koostui Iso-Britannian lisäksi eri puolilla maapalloa olleista siirtokunnista, joiden hallinnossa sotilasvoimalla oli merkittävä rooli. Robertkin kouluttui upseeriksi ja palveli brittien asevoimissa esimerkiksi Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Maltall

Miten partiossa päätetään?

Kuva
Millä tavoilla partiossa päätetään ?   Partiossa päätöksentekotilanteita tulee esiin tuon tuosta. Mikä on partion jäsenmaksu? Mitä ohjelmatapahtumia ensi vuonna järjestetään? Kuka valitaan Suomen Partiolaisten puheenjohtajaksi? Lähetäänkö painettu lehti jatkossakin? Lyhyesti sanottuna, päätöksentekotilanne on käsillä aina , kun asia voidaan tehdä useammalla kuin yhdellä tavalla. Kun maailma ja p artio muuttuvat, asioiden tekemistä ei voida jatkaa automaattisesti kuten ennenkin – tai – jos jatketaan, sekin on päätös.   Partiossa päätöksiä tehdään kahdella tavalla: 1) se päättää, joka tekee - periaatteella ja 2) demokraattisesti . Tehtiinpä päätöksiä miten tahansa, partion päätöksenteossa nuorilla on erityisrooli . Aikuisten partiolaisten tehtävänä on kannustaa nuoria asettumaan johtotehtäviin partio-organisaation eri tasoilla ja kuunnella nuoria päätöksiä tehtäessä. Partio on liike nuorille.   Se päättää, joka tekee –periaate tarkoittaa, että vapaaehtois