Miten partiossa päätetään?

Millä tavoilla partiossa päätetään? 

Partiossa päätöksentekotilanteita tulee esiin tuon tuosta. Mikä on partion jäsenmaksu? Mitä ohjelmatapahtumia ensi vuonna järjestetään? Kuka valitaan Suomen Partiolaisten puheenjohtajaksi? Lähetäänkö painettu lehti jatkossakin? Lyhyesti sanottuna, päätöksentekotilanne on käsillä aina, kun asia voidaan tehdä useammalla kuin yhdellä tavalla. Kun maailma ja partio muuttuvat, asioiden tekemistä ei voida jatkaa automaattisesti kuten ennenkin – tai – jos jatketaan, sekin on päätös. 

Partiossa päätöksiä tehdään kahdella tavalla: 1) se päättää, joka tekee -periaatteella ja 2) demokraattisesti. Tehtiinpä päätöksiä miten tahansa, partion päätöksenteossa nuorilla on erityisrooli. Aikuisten partiolaisten tehtävänä on kannustaa nuoria asettumaan johtotehtäviin partio-organisaation eri tasoilla ja kuunnella nuoria päätöksiä tehtäessä. Partio on liike nuorille. 

Se päättää, joka tekee –periaate tarkoittaa, että vapaaehtoisella, joka on vastuussa jonkun tapahtuman, toiminnan tai projektin toteuttamisesta on vapaus päättää tiettyjen rajojen sisällä, miten toteutuksessa päästään tavoitteisiin. Rajoja asettavat esimerkiksi turvallisuusohjeet, partiomenetelmä ja kasvatustavoitteet taikka käytettävissä olevat taloudelliset tai vapaaehtoisresurssit. 

Kun toimintaa tehdään isommassa mittakaavassa, tehdään päätökset demokraattisesti. Partio on sitoutunut demokraattiseen päätöksentekoon. Tämä näkyy muun muassa siinä, että partiossa toimitaan rekisteröidyissä yhdistyksissä, jotka yhdistyslain mukaan toimivat demokraattisen päätöksenteon pohjalta.   

Se päättää joka tekee -periaate toiminnassa. Vartio sopii, mitä retkellä tehdään ja kuka vastaa mistäkin. Kuva. B-P

Miten partiodemokratia toimii? 

Varsinaisia demokraattisia päätöksentekoelimiä partiossa ovat lippukunnan kokoukset (syys- ja kevätkokous tai vuosikokous), partiopiirin tai Finlands Svenska Scouternin (FiSSc) kevät ja syys-kokoukset, Suomen Partiolaisten jäsenkokous sekä Suomen Partiolaisten valtuusto eli partioneuvosto (ja yhdellä partiopiirillä piirin valtuusto, piirineuvosto). Lippukuntien kokouksiin saavat osallistua lippukunnan jäsenet. Yleensä äänioikeus on yli 15-vuotiailla. Partiopiirien kokouksiin osallistuvat useimmissa piireissä lippukuntien jäsenmääränsä perusteella valtuuttamat kokousedustajat ja kahdessa partiopiirissä myös kaikki partiojohtajavaltakirjan haltijat.  Suomen Partiolaisten jäsenkokousedustajat puolestaan valitsee joko partiopiirin kokous tai sen hallitus (riippuu partiopiiristä). Partioneuvoston jäsenet valitsee Suomen Partiolaisten jäsenkokous. Näissä päätöksentekoelimissä päätökset tehdään joko keskustelun perusteella yksimielisesti tai äänestämällä.  Demokraattisia toimeenpanoelimiä ovat lippukuntien hallitukset, piirien ja FiSScin hallitukset ja Suomen Partiolaisten hallitukset. Ne valitaan yhdistysten kokouksissa ja Suomen Partiolaisten hallituksen osalta osin partioneuvostossa. Piirien, FiSScin ja Suomen Partiolaisten hallituksella on allaan luottamushenkilöitä sekä mahdollisesti työntekijöitä. 

Muodollinen vallankäyttö partiossa on jaettu päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Näin päätöksentekoelimet voivat tarvittaessa kyseenalaistaa toimeenpanon eli niiden toimintaa, jotka vastaavat yhteisistä rahoista ja yhteisestä toiminnasta. Talouden osalta päätöksentekijöiden apuna kaikilla tasoilla on toiminnantarkastus tai tilintarkastus, jossa ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntija tarkastaa yhdistyksen varojen käytön. 

Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu kiinteästi avoimuus ja julkisuus. Avoimuus ei ole joko-tai –kysymys vaan avoimuutta voi olla enemmän tai vähemmän. Avoimuuden lisääminen jatkuvasti on hyvä tavoite. Esimerkiksi päätösten tulee pääsääntöisesti olla julkisia. Kuitenkin jotkut asiat, kuten työsopimuksiin tai muihin sopimuksiin liittyvät asiat ovat usein luottamuksellisia. Yksi osa avoimuutta on myös ymmärrettävyys.

  

Mihin päätökset perustetaan? 

Partion päätöksenteko on arvoperustaista. Eri vaihtoehdoista valitaan se, joka edistää parhaiten arvojen toteutumista. Arvojen pohjalla ovat partiossa partion arvot. Myös päätöksentekijöiden omat arvot näkyvät päätöksissä, koska partion arvopohja ei ota kantaa kaikkiin kysymyksiin. 

Hyvässä päätöksenteossa tukeudutaan tietoon ja annetaan osallistumismahdollisuus:

• Tiedolla johtamisella tarkoitetaan, että päätöksiä ei tehdä mutu-menetelmällä (musta tuntuu) vaan päätöksissä hyödynnetään esimerkiksi tilastoihin, analyyseihin tai havaintoihin pohjautuvaa tietoa.
• Osallistumismahdollisuus tarkoittaa, että ihmisten käsityksiä asiasta selvitetään esimerkiksi tarjoamalla tilaisuuksia keskustella asiasta tai tekemällä kyselytutkimuksia. Tärkeää on tarjota mahdollisuus niille ihmisille, joita päätös koskee ja joilla on annettavaa tehtävälle päätökselle. Esimerkiksi keskustelu voidaan toteuttaa fyysisenä keskustelutilaisuutena tai sähköisellä alustalla. Sopiva menetelmä osallistumiseen riippuu asiasta.  Osallistumisen tuloksilla pitää olla aito vaikutus tehtävän päätöksen sisältöön – muuten kyse on silmänlumeesta, joka vain turhauttaa osallistujia. 

Päätöksiä tehtäessä tulee myös arvioida, mitä vaikutuksia tehdyillä päätöksillä on. Jos on esimerkiksi päätetty järjestää lyhyen ajan sisällä monta isoa partiotapahtumaa, vaikutus voi olla se, että kaikille ei riitä tekijöitä. 

Päätökset toiminnaksi

Kun päätökset tehdään tietoon perustun ja , päätökset ovat parempia ja niihin sitoutuminen on helpompaa. Kaikkien toimivien organisaatioiden ja organisaatioiden yhteenliittymien merkki on, että yhteisten ja sovitulla tavalla tehtyjen päätösten mukaisesti toimitaan. Kun päätös on tehty, sitä saa kritisoida, mutta toisaalta on samaan aikaan toimittava päätöksen mukaan. Jos päätöksiä ei noudateta, ei niillä ole mitään arvoa.  

Hyvään päätöksentekoon kuuluu, että päätöksenteosta viestitään sen eri vaiheissa. Ennen päätöksentekoa on tärkeä viestiä, että asiasta ollaan tekemässä päätös. Päätöksenteon jälkeen viestitään tehdystä päätöksestä. Jos tarvittavat ihmiset eivät tiedä päätöksestä, se on turha. 

Partion päätöksenteko hauskana kuvaajana.