SP-FS:n nimi pitäisi muuttaa

Kansainvälistä partioliikettä voi ajatella kahdella tavalla. Joko partioliike muodostuu kansallisista järjestöistä ja on ikään kuin niiden summa taikka sitten partioliike on nimenomaan globaali liike, joka muotoutuu kansallisiksi järjestöiksi muttei välttämättä tyhjene niihin. Aiemmin vallalla on ehkä ollut edellinen ajattelutapa, mutta itse edustan jälkimmäistä (sama kysymys muuten koskee kaikkia ylikansallisia liikkeitä). Jos partion katsotaan olevan ennen kaikkea globaali liike, tulee meidän aina kysyä, mikä asia kannattaa tehdä kansallisesti ja mikä kansainvälisesti. Itse voisin esimerkiksi hyvin ajatella, että tulevaisuudessa partio-ohjelman kaltainen tuote olisi kulttuurialuekohtainen (esimerkiksi pohjoismainen) taikka että yksi tarpojakokous per tarppo pidettäisiin virtuaaliyhteydellä toisesta partiomaasta.
Kuten PäPan varajohtaja Elias on hyvin sanonut, kansallisvaltiot ovat tarjonneet partioliikkeelle hyvän alustan levitä. Partioliike on sopeutunut riittävän hyvin eri maiden arvoihin, jotta sitä voidaan harrastaa kaikissa paitsi muutamassa maassa. (Ja nimenomaan maiden, koska sitoutumisella kuninkaaseen/ kuningattareen/ isänmaahan/ omaan maahan, on ollut rooli siinä, että partio on vaikuttanut legitiimiltä niin monen hallinnon silmissä). WAGGGSin ja WOSMin peruskirjat pitävät huolen, että partio on riittävän samanlaista eri puolilla maailmaa. Kokemukset kv-leireiltä ja muut kohtaamiset ulkomaalaisten partiolaisten kanssa vahvistavat, että eroavaisuuksista huolimatta partion ydin on yhteinen.
Partion kansainvälinen luonne ei ole mikään uusi juttu. Kuva B-P.
Maailma on täysin erilainen kuin vaikkapa vuonna 1922, jolloin WOSM perustettiin. Kansainvälisten yhteyksien määrä on lisääntynyt ja tarve kasvattaa lapsia ja nuoria maailmankansalaisiksi ja rakentamaan ystävyyttä yli rajojen on suurempi kuin koskaan. Niin maailmanlaajuisten ongelmien kuin globaalin liike-elämänkin tarpeet edellyttävät tätä. Partiokasvatuksellisesti kansainvälisyyskasvatus on varmasti lisääntynyt (vaikka osattiin sitä ennenkin ks. esim. Pax Ting), mutta mitä voisimme tehdä lisää?
Kieli luo todellisuutta, joten aloitetaan järjestön nimestä. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ei anna mielikuvaa maailmanlaajuisesta liike. Jos vertaa vaikka järjestöihin Amnesty International: Suomen Osastoon tai Greenpeace Suomeen, on vaikutelma aivan eri. Jos SP-FS:n nimi olisikin Partioliikkeen Suomen Järjestö - Scoutrörelsens Förbund i Finland, antaisi se aivan erilaisen viestin kansainvälisyydestämme, myös meille itsellemme. Kansainvälisyys ei ole mitään partion reunahöttöä vain liikkeen kovaa ydintä, jonka pitäisi näkyä niin Kuksan kirjautumissivulla kuin adventtikalenterissakin.  Ei tarvitsisi kuunnella (Pasi M:n  legendaarisesti oikomia) käsityksiä "suomalaisesta partioliikkeestä".
Nimen muuttaminen on ehkä ajatusleikki (ja varmaan maailmanjärjestöbyrokratian syövereissä mahdotonta), mutta kun maailman ongelmat ovat globaaleja, kuten valtava nuorisotyöttömyys ja kiihtyvä ilmastonmuutos, vaaditaan meiltä partiolaisiltakin aiempaa enemmän. Mitä ovat ne aatteelliset ja konkreettiset keinot, joilla saamme partiolaisista Suomessa ja maailmalla kasvatettuja entistä paremmin aktiivisia globaalin yhteisön kansalaisia?

(edit: Blogin tarkoituksen mukaisesti olen jo nyt saanut parempia nimiehdotuksia kuin tähän laittamani. Esimerkiksi "Partio Suomessa - Scouting i Finland" ja jopa "Partiolaiset - Scouterna" ovat paljon parempia, kiitos Lasse L. ja L-SP:n Stefan.)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Robert Baden-Powellin tarina

Pyhän Yrjön legenda – kerrottuna uudelleen

Pitäisikö samoajaikäisille olla rinnakkaisbrändi?